Fiesta durable / Kestävät kemut

Kestävät juhlat eli kemut ilman muovia

Halusin viettää vilpolamme avajaiskutsut kestävän kulutuksen merkeissä, ja haasteena oli ennen kaikkea välttää kertakäyttöastioita kolmenkymmenen hengen tarjoiluissa.

Voin siis ylpeänä todeta juhlien olleen kaksinkertaisesti onnistuneet, sillä hilpeän tunnelman ja helteisen illan lisäksi jätimme mahdollisimman pienen ekologisen jalanjäljen !

Koska tunnetusti en osaa heittää mitään pois, kellariimme on kertynyt monenkirjava valikoima vanhoja kahveleita, eriparisia lautasia, sinappilaseja ja muuta kalustoa, jotka pääsivät nyt piristämään tarjoilupöytää hyvään tarkoitukseen.

Erityisesti onnistui seuraavat :

- ei ainuttakaan muovimukia tai pahvilautasta
- vähän roskaa, jopa viinipakkaukset ovat kierrätettäviä
- ulkovalaistus kynttilöillä, soihduilla ja jouluvaloilla
- seisova pöytä jossa vieraidenkin tuomia ruokia
- se kuuluisa baskimaan sangria
- jääpalojen valmistaminen etukäteen suuriin pakastepusseihin

P

arannuksen varaa :

- ehtiä juttelemaan jokaisen vieraan kanssa kunnolla
- merkitä jotenkin etunimet laseihin koska ne menevät aina sekaisin
- valokuvata joka etappi valmisteluista ruokapöytään
- antaa yksinkertaisia ja yksiselkoisia tehtäviä miehelle
- valita joku hoitamaan kynttilöiden vaihtamista niiden sammuessa
- olla ylikuormittamatta hyvää kaveria joka tuputtaa apuaan
- antaa oireilevalle lapselle etukäteisannos kuumelääkettä välttääkseen 40,2°C asteen ennätystä ja kylvyttämistä...

Mutta muutamasta yllämainitusta seikasta huolimatta illasta jäi lämmin muisto ilman valokuviakin, kuumeileva pikkumies on taas entisellään - meillähän on tunnetusti ajoituksentaito hallussa. Ja jäljellä on vielä rajusti juustoja, salaattia, sangriaa kutsuvieraille joille vielä maistuisi...

   *   *   *

Fiesta durable ou comment réussir sa soirée sans plastique

Pour l'inauguration de notre pergola, je m'étais lancée le challenge de faire dans le durable et de bannir notamment la vaisselle jetable.

Fête donc doublement réussie car en plus d'une ambiance chaleureuse et une température douce jusque tard dans la soirée, nous avons laissé une empreinte carbone minimisée !

Incapable de jeter, j'ai cumulé dans notre cave des verres à moutarde Titeuf, des fins de série de chez Tati, des couverts de cantine, de la porcelaine de Saïgon, des services mochissimes des années 70 qui composaient un joyeux service coloré.

Ce qui était réussi :

- pas un gobelet en plastique, pas une assiette en carton
- poubelles mini, cartons de vin recyclables
- déco extérieure avec bougies, guirlandes de Noël et loupiotes diverses
- buffet varié grâce aux contributions des invités
- fameuse sangria basque
- gestion des glaçons préparés à l'avance : trois gros sacs congélation, il en reste encore...

Axes d'amélioration :

- prendre le temps de parler avec chaque invité (!!!)
- faciliter la reconnaissance des verres avec des petites pince à linge pour marquer les noms (si vous savez où en trouver faites signe)
- penser à prendre des photos à chaque étape
- déléguer des tâches simples, précises et bien encadrées à l'homme
- élir un chargé de mission pour approvisionner les bougeoirs
- ne pas assommer de boulot la bonne copine qui se propose
- gaver l'enfant fiévreux de Doliprane en début de soirée pour éviter les piques à 40,2°C avec bain en catastrophe

Malgré quelques petites frustrations de ne pas avoir pleinement profité de la soirée, j'en garde quand même un excellent souvenir à défaut d'avoir des photos et le petit Tom se porte comme un charme et sa fièvre n'est qu'un mauvais souvenir - nous avons le sens du timing dans le sang. Puis il reste de la sangria, du plateau de fromage et des salades pour les invités qui auraient envie de remettre ça...